Suunnittelukohteet

Hoito- ja hoiva-alan rakennukset

Hoito- ja hoiva-alan talotekninen suunnittelu

Hoito- ja hoiva-alan rakennuksissa talotekniikan suunnittelu on normaalia vaativampaa, koska tiloissa on usein ikääntyneitä, toipuvia tai muuten herkkiä käyttäjiä, joiden lämpötila- ja ilmanvaihtotarve ei siedä suuria vaihteluita. Samalla rakennus on lähes aina käytössä – yöaika, viikonloput ja pyhät mukaan lukien – joten järjestelmien on toimittava luotettavasti ja ennakoitavasti. Hygienia, hyvä sisäilman laatu, äänitasojen hallinta ja tilojen turvallinen käyttö hoitotyön rinnalla ovat taloteknisiä peruslähtökohtia. Kun LVI-, sähkö-, automaatio- sekä energia- ja elinkaarisuunnittelu tehdään yhtenä kokonaisuutena, saadaan ympäristö, jossa hoidettavat voivat olla rauhassa ja henkilöstö voi keskittyä työhönsä.

LVI-suunnittelua hoito- ja hoiva-alan rakennuksiin

Hoito- ja hoivarakennuksissa ilmanvaihdon tehtävä ei ole pelkästään pitää ilma raikkaana, vaan myös hallita epäpuhtauksien ja hajujen leviämistä. Pesu- ja hoitotilat, keittiöt, lääkkeenjakotilat ja mahdolliset eristystilat tarvitsevat omat poistoratkaisunsa, jotta ilma ei kierrätä epätoivottuja hajuja tai mikrobeja oleskelutiloihin. Ilmanvaihdon on oltava jatkuvaa ja tasalaatuista, mutta samalla riittävän hiljaista, jotta se ei häiritse asukkaita tai potilaita. Lämpötilat pidetään tavanomaista tasaisempina ja hieman korkeampina, koska käyttäjäkunta on herkempi vedolle ja kylmälle. Jos rakennuksessa on paljon märkätiloja tai apuvälineiden pesua, myös kosteuden hallinta on huomioitava mitoituksessa. Kaikki tämä on syytä suunnitella siten, että järjestelmät ovat helposti huollettavissa ja suodattimet vaihdettavissa ilman käyttökatkoja.

Sähkösuunnittelua hoito- ja hoiva-alan rakennuksiin

Sähkösuunnittelussa korostuvat turvallisuus ja toimintavarmuus. Toimintavarmuus huomioidaan sähkönjakelun keskeytystilanteissa. Kriittisille toiminnoille suunnitellaan varavoimaratkaisut, kuten akustot ja varavoimakoneet, jotka turvaavat välttämättömien laitteiden, valaistuksen ja turvajärjestelmien jatkuvan toiminnan. Sähkönsyöttö jaetaan tarkoituksenmukaisesti eri ryhmiin, jotta häiriötilanteissa vaikutukset rajautuvat mahdollisimman pienelle alueelle ja hoitotyö voi jatkua keskeytyksettä. Valaistus suunnitellaan tilakohtaisten vaatimusten mukaisesti siten, että yleisvalaistus on tasainen, häikäisemätön ja visuaalisesti miellyttävä, mutta tutkimus-, toimenpide- ja potilastiloissa saavutetaan standardien edellyttämät valaistusvoimakkuudet ja hyvä värintoisto. Ratkaisuissa huomioidaan myös yöaikainen valaistus, potilaiden toipumista tukeva valaistuksen säädettävyys sekä henkilökunnan ergonomia. Hälytys-, hoitajakutsu- ja turvajärjestelmät integroidaan sähkö- ja tietoverkkoihin niin, että ne toimivat myös sähkökatkon aikana varasyötöillä.

Automaatiosuunnittelua hoito- ja hoiva-alan rakennuksiin

Automaatio helpottaa hoitohenkilöstön työtä ja vakauttaa olosuhteet. Kun ilmanvaihto, lämmitys ja jäähdytys ovat keskitetysti ohjattavia, yksittäisten tilojen oloja voidaan muuttaa ilman, että koko rakennus reagoi. Lämmön ja ilmanvaihdon säätöjä ei hoivakohteessa yleensä pudoteta yhtä alas kuin toimistossa, joten automatiikassa painottuu tasaisuus ja hälytysten seuranta. Poikkeamat, kuten liian korkea huonelämpötila, ilmanvaihdon pysähtyminen tai kosteuden nousu pesutiloissa, on saatava näkyviin nopeasti, koska käyttäjät eivät aina itse pysty ilmoittamaan ongelmista. Selkeä automaatiojärjestelmä mahdollistaa myös huollon ennakoinnin – esimerkiksi suodatinvaihdot ja laiteviat voidaan nähdä jo ennen kuin ne vaikuttavat hoitoympäristöön.

Energia- ja elinkaarisuunnittelua hoito- ja hoiva-alan rakennuksiin

Hoito- ja hoivarakennukset ovat lähes jatkuvassa käytössä, joten energiankulutus on väistämättä suurempaa kuin monessa muussa rakennustyypissä. Siksi energiankäyttöä ei voi optimoida pelkästään käyttöaikoja pudottamalla, vaan järjestelmät on valittava alun perin energiatehokkaiksi ja pitkäikäisiksi. Lämmöntalteenotto, oikein mitoitettu ilmanvaihto, järkevästi ohjattu lattia- tai muu matalalämpöinen lämmitys ja selkeä huolto-ohjelma ovat keskeisiä. Elinkaaren kannalta tärkeää on, että laitehuoneet ja reitit mitoitetaan riittäviksi, jotta laitteen uusinta myöhemmin ei vaadi suuria purkutöitä – hoivarakennusta ei voi helposti ajaa alas peruskorjauksen ajaksi. Hyvin dokumentoitu ja elinkaaren mukaan suunniteltu talotekniikka vähentää käyttökatkoja ja helpottaa sekä kiinteistönhoidon että hoivahenkilöstön työtä.