Erityisrakennukset

LVI-suunnittelua erityisrakennuksiin

Erityisrakennusten LVI-suunnittelussa hallitaan ennen kaikkea virtausten suuntaa, kosteutta ja lämpöä. Arkistot ja museot vaativat vakaata lämpötilaa ja suhteellista kosteutta, jotta materiaali säilyy. Uimahalleissa ja palloilutiloissa taas ilmanvaihdon on kyettävä poistamaan iso hetkellinen kuorma, mutta kulutuksen pitää pudota alas, kun tila tyhjenee. Paloasemilla, huoltohalleissa ja eläintiloissa tarvitaan usein kohdepoistoja, hajukuorman hallintaa ja joskus jopa alipainetta, jotta epäpuhtaudet eivät leviä puhtaampiin tiloihin. Laitteiden ja kanavien sijoittelussa pitää varata kunnollinen huoltopääsy, koska näissä rakennuksissa järjestelmiä ei voi aina pysäyttää pitkäksi aikaa huoltoa varten.

Sähkösuunnittelua erityisrakennuksiin

Sähköissä korostuu käytettävyyden ja turvallisuuden yhdistäminen. Paloasemalla ovet, hälytyslaitteet, ajoneuvojen ylläpitolataus ja valaistus on saatava päälle välittömästi. Uimahalleissa ja kosteissa tiloissa käytetään korroosion ja kosteuden kestäviä laitteita ja kaapelointeja. Museot ja näyttelytilat tarvitsevat säädettävää, usein hyvin tarkkaa valaistusta, kun taas palloiluhalli haluaa yhden napin “otteluvalaistukselle”. Laboratorioissa, eläinsairaaloissa ja muissa teknisesti vaativissa tiloissa sähkö- ja tietoverkko jaetaan usein selkeästi käyttö- ja prosessipuoleen, jotta laajennukset ja kalustevaihdot eivät kaada koko järjestelmää. Hyvä sähkösuunnittelu tekee tästä mahdollisimman vähän ylläpitoa vaativan. Erikoistiloissa voi tulla ATEX- tai muita erityisluokituksia, jotka vaikuttavat valaisimiin ja sähkölaitteisiin – nämä on syytä huomioida jo kaapelointi- ja keskussuunnittelussa, jotta myöhempi käyttö tai laajennus ei vaadi uusimista alusta.

Automaatiosuunnittelua erityisrakennuksiin

Automaatio on erityisrakennuksissa se “käännöspinta”, jonka kautta käyttäjä saa eri käyttötilat päälle ilman, että tarvitsee olla talotekniikan asiantuntija. Käyttäjällä pitää olla yksinkertainen tapa käynnistää tehostettu ilmanvaihto, valaistuksen tapahtumatila tai esimerkiksi harjoittelujakson asetukset ilman, että mennään syvälle säätöparametreihin. Automaatio voi hallita erilaisia käyttötiloja (peruskäyttö, tapahtuma, yö/päivä, hälytystila) ja palauttaa tilan automaattisesti energiatehokkaammaksi, kun käyttö päättyy. Paloasemilla ja muissa valmiustiloissa automaation on myös seurattava laitteiden toimintaa ja annettava hälytys poikkeamista nopeasti, koska vikatilanteita ei välttämättä huomata normaaleissa päivärytmeissä. Kun automaatio on tehty loogiseksi ja dokumentoitu hyvin, kiinteistön ylläpito pystyy säilyttämään erityistilan ominaisuudet myös vuosien päästä.

Energia- ja elinkaarisuunnittelua erityisrakennuksiin

Erityisrakennusten energiankäyttö voi näyttää paperilla pieneltä, mutta yksittäiset käyttöpiikit ovat kalliita. Toisaalta esimerkiksi arkistotiloissa energiankulutus ei aina määräydy käyttöasteen mukaan – osa järjestelmistä on pakko pitää päällä, jotta olosuhteet pysyvät sallituissa rajoissa. Siksi energia- ja elinkaarisuunnittelussa pyritään siihen, että suuritehoiset järjestelmät (esim. hallien ilmanvaihto, prosessipoistot, tapahtumavalaistus) voidaan ajaa vain tarpeen mukaan ja että perustaso on mahdollisimman vähän kuluttava. Laitetilat ja tekniset reitit mitoitetaan riittäviksi, koska tämän tyyppisiin rakennuksiin tulee usein myöhemmin uusia käyttötapoja tai laitteita – jos kanavia tai keskuksia ei ole varattu, pienikin muutos voi muuttua kalliiksi. Koska osa näistä kiinteistöistä on julkisia tai kunnallisia, selkeä dokumentointi ja huolto-ohjelma ovat tärkeitä: niillä varmistetaan, että rakennus täyttää käyttötarkoituksensa koko elinkaaren ajan ilman, että erityispiirteet “unohtuvat” seuraavalle ylläpitäjälle.